Tämä olut on kaunis ilmestys. Hieman arvuuttelin, lähdenkö tätä tänään juomaan, sillä olin tarkoittanut oluen kypsytettäväksi. Mutta tulihan sitä pidettyä jemmassa jo melkein kolme kuukautta, joten ei tämä ihan tuore enää ole.

De Molen on Bodegravenissä, Hollannissa sijaitseva pienpanimo. Panimo on perustettu vuonna 2004 vanhan olutpanijan Menno Olivierin toimesta. Tätä ennen Olivier oli ollut hommissa lukuisissa muissa panimoissa ja olutprojekteissa ja halusi perustaa vihdoin oman panimonsa. Panimo tuottaa aika pieniä määriä, ennen vuotta 2012 vain 500 litraa per erä, 2012 jälkeen 2500 litraa per erä. Se on Euroopan mittakaavassa vähän. Panimo on niittänyt palkintoja ja lukeutuu mm. Ratebeerin top100-panijoiden joukkoon ja Hollannin parhaat oluet -sarjassa 2008 ja 2009.

Tällä kertaa maistossa on De Molenin Heaven & Hell, joka on arvostettu imperiaali stout. Pullossa näkyy pullotusajankohta, joka on 31.12.2014 ja parasta ennen päiväykseksi on laitettu 31.12.2039. Ei mikään ihme siis että tätä olisi voinut kypsyttää iät ja ajat. Mutta mitä turhia, kolme kuukautta riittää minulle ja tänään onkin hyvä syy juhlistaa, nimittäin vaimoni valmistuminen.

Ratebeerissä tämä olut on saanut vaatimattomat 100/100, Untappdissa 4.12/5. Ennakko-odotukset ovat siis kovat.

Myös yksi syistä miksi tätä olutta tänään nautin on se, että minulla on suklaakaakkua kaverina, tarkemmin vadelmasuklaakakkua. Tähän olisi sopinut jokin vadelmasuklaastout, mutta sellaista ei nyt sattunut olemaan. Stouttia kuitenkin löytyi ja tämä tuntui parhaalta mätsiltä. Etiketissä lukee Ingredients: water, barley malts (pils, caramel, chocolate, roasted, brown), bitter hops (apollo), top fermenting yeast, Keep cool and dark, Recommended drinking temperature 10 °C. Pidin 10 minuuttia huoneenlämmössä, koska jääkaappini oli melko kylmä.

Olut ei kaadu kerralla lasiin, sillä vaahtoaa mukavasti. Kaunis ulkonäkö, pikimusta, hivenen ruskealla vaahdolla. Tuoksu on taivaallisen paahteinen, suklainen, limppuinen, vielä kerran paahteinen ja hieman kahvinen. Kyllä tästä sitä karamellista maltaisuuttakin haistaa.

Maku on äärimmäisen paahteinen. Vahva alkoholiprosentti ei maistu maussa juuri ollenkaan, peittyy täydellisesti. Suklaisuutta tulee jälkimaussa kosolti sekä kitkerää mokkaisuutta. Sopivasti hapan, eikä oikeastaan loppupeleissä kovin makea. Sopii kakun kanssa hienosti ja tasapainottaa yleisfiilistä.

Mahtava olut, ei voi muuta sanoa. Yllättävän helposti juotava, ei liian ”paksu”. Tällä kelpaa nautiskella. Ei paras stout mitä olen maistanut, mutta ehdottomasti kärkikastia. Veikkaan että olisi muutaman vuoden ikäisenä vielä parempi.

Paahteinen nautiskelustout.