Löysin perjantaita kunnioittaen itseäni Jyväskylän Harry’s Old English Pubista, joka on Jyväskylässä kahdesta ainoasta olutpaikasta se jälkimmäinen. Jos en ole ennen maininnut, niin paikasta täytyy taas sanoa sen verran, että eniten harmittaa se että olutpaikka-potentiaali häiriintyy ehkä sijainnin ja suosion takia, sillä suurin osa kävijäkunnasta ovat keski-ikäisiä tai vanhempia, jotka litkivät perus keskikolmosta oluista piittaamatta. Onneksi valikoima ja vaihtuvuus on sentään pysynyt hyvänä, mutta paikka on aina täynnä ihmisiä, eikä siksi Harry’s ole ihan paikkana se ykkössuosikkini. Oluen puolesta hyvä mesta. Pienen nurkkapöydän löysin itselleni onneksi. Minä ja olut – parasta laatuaikaa välillä.

Jonkin verran tullut uutta pullotavaraa ja huomioni kiinnittyi Mikkellerin kahvi-IPAan. Stouteissa kahvi on jo vakio, mutta en muista että IPA:ssa kahvia olisi tullut koskaan aiemmin vastaan. Valinta oli helppo ja päätin kokeilla toisiko tämä olut kerrankin jotain uutta IPA:n homogeeniseen massaan.

Pyydän ostaessa pullon mukaan ihasteltavaksi, mutta olisin saanut sen muutenkin, sillä pullon sisältö ei kaadu kerralla lasiin. Väri on todella tumman samean oranssi-kultainen ja olut tosiaan vaahtoaa mukavasti. Tuoksusta erottaa tukahtunutta hedelmää ja greippisyyttä, jonka peittää todella kummasti jokin hapan. Kompleksin oloinen tuoksultaan, eikä auta muuta kuin maistaa.

Maussa on ensimmäisenä jotain marjaa – en saa päähäni mitä. Heti seuraavana tulee esiin perinteinen IPAn katkeruus ja greippisyys ja samaan aikaan sekaan häivähdys jotain kahvisuudelta vaikuttavaa. Humaloinnissa on käytetty Citraa, joka on jo monesta tuttu ja yksi lempparihumaloistani. Kahvina on käytetty etiopialaista Michiti-luomukahvia. Kahvi sekoittaa pakkaa mukavasti, mutta ipamaisuus dominoi koko ajan, eikä kahvisuus pääse kunnolla esiin. Vahinkohuomio: kahvi tulee eniten esille vasta röyhtäyksessä!

Toisaalta, kahvi on makuna haasteellinen ja niin on myös india pale ale -humalat, joten kyseessä on haastava olut nautittavaksi. Kokonaisuutena kompleksi ja mielenkiintoinen keskitäyteläinen IPA, joka ei ihan ehkä vastannut odotuksia, mutta on silti keskimääräistä IPAa maukkaampi. Suosittelen kokeilemaan, tätä saa vielä Harry’sista jonkin aikaa.

Ota Koppi!