Nyt oli kyllä sen verran sössössöö jo otsikossa, että pitää vähän avata. Kyseessä on siis vaalea witbier-lajin vehnäolut Brasserie du Bocq panimolta. Kyseessä on pitkän linjan panimo Purnodesta, Belgiasta, joka on pistetty pystyyn jo vuonna 1858.

Panimo oli käytössä aluksi vain talvisin, jolloin maatilan pitäjillä oli vähemmän muuta hommaa ja enemmän aikaa keskittyä oluen panemiseen. Aktiiviseksi ja avonaiseksi panimoksi Brasserie du Bocq ryhtyi vasta vuonna 1949.

Tuoksussa on raikkautta, mausteisuutta. Maku on erittäin kevyt, mutta jälkimakuna tulee lievä mausteisuus, joka kuitenkin viipyy pitkään suussa. Mausta löytyy eniten witbierille tyypillistä mausteisuutta, joka valtaa paljon alaa, mutta havaittavissa hivenen ananaksen tyyppisiä viboja.

Kärsii vähän maitokauppaprosenteista johtuvasta ponnettomuudesta. Alkufiiliksiltä melkolailla perus witbier, Hoegaardenin suuntaan kallistuva, kuitenkin paljon laihempi tapaus. Laiska ja kevytrunkoinen, josta toivoo koko ajan vähän enemmän. Ensimaistelultaan melko kehno olut, mutta maku tasapainottuu loppuun juotaessa. Kokonaisuutena keskivertoa kehnompi vehnä, mutta loppupeleissä ihan juotava olut.

Keskinkertainen vehnäolut.