Pohdin tuossa männäviikolla jälleen mitä hyvää olen tehnyt kun minua olutlähetyksellä muistetaan. Sitten muistin, että minulla on tämä harvakseltaan päivittyvä olutblogi.

Helsingin Ateneuminkujalla ja nykyisin myös Espoon Isossa Omenassa sijaitseva Olutkauppa Pien on Suomen ensimmäinen niinsanottu ”bottle shop”, eli myymälä joka myy olutta. Harmillisesti lainsäädäntö on kautta aikojen hankaloittanut alkoholinmyyntiä, sillä monopoli-Alkolle ja valtiolle halutaan rahaa. Kaikkihan Suomen alkoholilainsäädännön tietävät, mutta onneksi siihen on vihdoin tullut helpotuksia.

Kuulemma Jyväskylään ei valitettavasti ole vielä hetkeen tulossa Pien-olutpuotia, mutta sen verran tiedän, että Pien edistää pienpanimokulttuuria puskemalla oluiden vaihtuvuutta paikallisiin vähittäismyymälöihin ja ehkäpä myös olutravintoloihin. Pienen perustajan ja omistajan Erkin olen tavannut ainakin HBF:ssä ja Hiisillä, joten äijä on tuttu. Kauppakin on tullut tutuksi lähinnä asiakkaana, sillä pyrin käymään hakemassa pari pulloa matkaan Pienestä ne harvat kerrat kun Helsingissä pyörähdän.

Saatekirjeen mukana tuli tarinaa, joka olikin vallan mainio, joten tässä vähän vielä Pienestä Erkin kertomana, sanasta sanaan litteroituna:

Heippa!

Jos ei vielä tunneta, niin mun nimi on Erkki, Pienen perustaja ja omistaja, ja nykyään vedän meidän maahantuontia sekä tukkumyyntiä. Mun tehtävä on etsiä meille uusia panimoita, tavata tyypit, sopia sopimukset ja saattaa oluet sekä meidän kauppoihin, että muille kauppiaille ja ravintoloihin sekä baareihin ympäri Suomea. Me aloitettiin omat maahantuonnit jo 2017 alkupuolella kun koettiin etteivät nykyiset maahantuojat pysty palvelemaan tarpeeksi hyvin meidän asiakkaiden olutmieltymyksiä. Tiettyjä panimoita kysyttiin meiltä jatkuvasti, ja harmitti todella paljon myydä eio-oota – varsinkin kun kaikki tämä oli oman vaikutusvallan ulkopuolella. Kyselin paljon maahantuojilta kiinnostusta näihin panimoihin, mutta valitettavasti mitään ei tapahtunut.

Aloitimme varovasti tuomalla Brewskiä sekä sittemmin Brekerietiä meidän Helsingin myymälään. Vastaanotto oli niin upea, että pian haaveilimme, että voisimme myös myydä oluita niitä kyseleviin olutravintoloihin. Ison Omenan liikkeen avaaminen ja kesä vei kuitenkin kaiken aikamme, mutta nyt vähän ennen vuodenvaihdetta laitoimme maahantuonnissamme isomman vaihteen silmään. Olemme nyt sopineet maahantuonnista jo useammankin panimon kanssa, ja lähikuukausina tulee taas lisää. Aiomme ruveta maahantuomaan vakituisesti alkuun noin kahdeksaa panimoa, ja one-off eriä taas useammiltakin panimoilta ympäri Eurooppaa (parhaillaan tulossa mm. Duggesilta).

Panimoiden valinnassa noudatan tiettyä kaavaa. Minulle on tärkeintä, että itse tuote, on erittäin laadukas. On paljon epämiellyttävämpää myydä olutta, jonka takana ei pysty itse seisomaan täysin. Se vie hommasta ilon. Onneksi Eurooppa on täynnä upeita panimoita, jotka eivät tingi laadusta. Tärkeitä asioita valinnassa ovat myös panimon brändäys, sekä panimon tyypit. Käyn aina henkilökohtaisesti tapaamassa panimon pyörittäjiä, koska mielestäni pientuottajien kanssa yhteistyötä tehdessä on tärkeintä että kauppaa käyvät ihmiset, ei yritykset. Ja toki Euroopan ulkopuolellekin suunnataan heti kun siihen on mahdollisuus…

Olemme myös aloittaneet askeleet kohti kotimaisten oluiden jakelun sekä vinennin suhteen. Teimme Maistilan kanssa sopimuksen, että hoidamme lähes kaiken heidän kotimaan jakelunsa, ja myymme heidän oluitaan aktiivisesti myös Eurooppaan.

Mikä sitten erottaa meidät noista suuremmista maahantuojista? koska olemme pieniä, pystymme muokkautumaan markkinoiden muutoksiin hyvin nopeasti. Pystymme tilaamaan huomattavasti pienempiä eriä kerralla, ja myymään niitä harvempiin paikkoihin organisaatiomme pienuuden takia. Tilaamme nimenomaan tuoreena myytäviä oluita, ja rakennutamme niitä varten kylmävaraston jotta tuote pysyy mahdollisimman hyvänä – tällaista ei vielä muilla maahantuojilla Suomessa olekaan. Pyrimme aina myymään jo suuren osan tulevasta kuormasta ennakkoon, jotta pystymme takaamaan kaikille osapuolille – panimolle, ravintoloille sekä kuluttajille – mahdollisimman tuoreen oluen.

Nykytrendin mukaiset vahvasti aromihumaloidut oluet eivät todellakaan kestä kuukausien säilytystä lämpimässä. Emme halua enää ikinä nähdä suomalaisessa olutravintolassa yli 6kk vanhaa IPA:a, joka valitettavasti on tällä hetkellä kovinkin yleistä. Sellainen saattaa vaikuttaa aloittelevan olutharrastajan mielikuvaan pienpanimo-oluista hyvinkin negatiivisesti.

Erittäin hyvä meininki! arvostukseni Pienen asennetta kohtaan on suunnaton niin yrittäjänä kuin olutharrastajanakin. On aina ilo nähdä, että määrä ja profit ei mene etunenässä vaan laatu ja maalaisjärki.

Tämä olut on siis osana Pienen lahjuspakettia, eli maistelupakettia, eli osana Pienen markkinointikampanjaa. Tässä on nimittäin parikin isoa uutista eetterissä, nimittäin panimo on alkanut huhujen mukaan tekemään omaa olutta sekä maahantuomaan oluita ja näin ollen laajentamaan valikoimaansa. Jälkimmäisestä voit lukea Olutkellarin blogista aiheen Pien laajentaa maahantuontikuvioitaan alta.

Se Pienestä, mitäs Brew by Numberista? Panimo on itselleni jokseekin tuttu, mutta oluita ei ole tullut vastaan vielä tätä ennen kovin montaa. Kiitos Pienen, saamme näitäkin jatkossa lisää. Brew by Numbers on lontoolainen pienpanimo, joka nimensä mukaisesti innostuu numeroista. Maistoin ensimmäisen oluen panimolta vuonna 2015 ja se oli nimeltään Liberty Porter, hyvä, tyylipuhdas portteri. Netistä taisin tuonkin tilata, sillä tämän paketin mukana tulee sitten tuon jälkeen seuraavat… ei ole näkynyt panimon tuotteita Jyväskylässä.

Numeroiden mukaan oluen nimeäminen on panimolle eräänlainen pakkomielle. Panimon sivuilla avataan hieman etymologiaa. Ensimmäinen numero viittaa oluen tyyliin ja toinen siihen kuinka mones versio samasta tyylistä on tehty. Oluen tyyliä vastaavat numerot näet listassa Brew by Numbersin sivuilla.

Jos oikein ymmärsin, tämä olut on siis seitsemäs versio panimon milk stoutista.

Tuoksultaan olut on paahteisen maltainen, syvän kahvinen. Jykevä tuoksu sessiovahvuiseksi. Mausta löytyy tummapaahtokahvia, hentoisesti maitosuklaata ja laktoosia taustalla. Oikein maukas, tyylipuhdas milk stout, josta ei paljon moitittavaa löydy. Runko on loistava, joskin lämmetessä luonnollisesti vähän lässähtää.

Tämäntyyppiset kevyet stoutit eivät ole pitkään lojumista varten ja saattavat paksuja mämmejä karsastaville maistua mainiosti kepeydensä vuoksi. Tämä varsinkin, sillä kyseessä on erittäin helposti juotava stout. Sessiovahvuiset Milk Stoutit kärsivät eniten vetisyydestä, mutta tässä sitä ei ole häivähdystäkään.

Lue myös Olutkellarin arvio Brew by Numberin 55|06 Double IPA:sta.

Tyylipuhdas, maukas milk stout. PS. Käykää Pienessä, Pien rokkaa!