Vuoden 2016 ensimmäisen työviikon ja perjantain kunniaksi poikkesin naapurin olutpubiin ja päätin hemmotella itseäni jollain imperial stoutilla. Yellow Belly on tullut vastaan olutharrastajakollegoilla positiivisessa valossa, joten nyt sen tein. Olut on kallis, mutta varmasti syystä.

Pulloja on jäljellä enää viimeisiä, ainakin näkyvissä on vain yksi, jonka epäilen olevan viimeistä lajiaan, nimittäin pulloa peittävä paperikäärö on vähän repaleinen ja tästä minulle pahoitellaan. Eipä tuo haittaa, sanon, maksan ostokseni ja vien kaatamattoman pullon lasin kanssa pöytään. Silmänreikineen pieneltä Ku Klux -klaanilaiselta näyttävä puteli on ulkonäöltään samaan aikaan juhlallinen, mutta koominen. Toisaalta sama fiilis tulee oluen nimestä ja mausteestakin.

Takaetiketti kuvaakin, että olut on luotu kannanottona rasismille sekä uuden kokeilemista varten.

Takaetiketti:

Yellow Belly
– a person who is without courage, fortitude, or nerve; a coward.

To us, one of the most cowardly deeds is to act anonymously, hiding behind a group. A signifying trait of institutionalised racism.

This beer is brewed to celebrate all things new, open minded and progressive. A peanut butter biscuit stout with no biscuits, butter or nuts. Taste, enjoy and don’t be prejudiced.

Henok Fentie, Karl Grandin, Denis Johnstone, Jake Oulsnam, Geoff Quinn & Colin Stronge

Maapähkinävoi-keksistoutti, mitä? pakko olla älyttömän hyvää.

Oluen on tehnyt brittiläinen Buxton Brewery yhteistyössä ruotsalaisen gipsy-panimo Omnipollon kanssa.

Väriltään tummanruskea olut kaatuu lasiin helposti, eikä vaahtoa juuri lainkaan. Jättää pienen nauhan pinnalle. Tuoksu on älyttömän omaperäinen, ei perinteisen stouttimaisen paahteinen, vaan aivan ensimmäisenä vahvan vaniljaisen suklainen, suklaa-toffeekeksinen, paahteinen, leivosmainen, upea! Ehkä jopa herkullisin tuoksu mitä olen koskaan oluessa todistanut.

Olut on makea. Täyteläistä, tummaa suklaata, vaniljaa, keksiä, pähkinävoimaisia viboja taustalta. Pähkinävoi maistuu juuri sopivasti, sillä olen varma että jos se dominoisi kokonaisuutta, en pitäisi oluesta. Nyt se tuo oikean hyvin sävyä mahtavan maukkaan rungon ympärille. Pähkinäsuklaata, herkullista hekumaa. Kuin söisi maailman täydellisintä suklaakakkua. Aivan upea olut, eikä turhaan hehkutettu.

11 prosentin olueksi tässä on alkoholisuus täysin piilossa. Nestemäistä suklaata ja täyteläistä sellaista. Nyt naatin.

Pähkinäsuklainen jälkiruokaherkku.