Miellän saunaoluiksi pilssit ja lagerit, mutta mikä tahansa olut joka maistuu saunassa hyvältä, voi olla saunaolut. Tumma olut saunassa ei kuitenkaan toimi, usko pois, kokeilin aikoinaan. Kategorian kuvaukseksi olenkin kirjoittanut seuraavasti:
Saunaolueksi miellän suurimman osan Pils- ja Lager-tyyppisistä olusista. Jotkut harvat ale-oluet pääsevät myös saunaoluen kunnialliseen kategoriaan. Kategoria saattaa sisältää jotain erikoisempaakin, mutta aikalailla bulkin rajamaastossa mennään.
Hyvä saunaolut ei ole liian tunkkainen, liian erikoinen, eikä liian tumma. Hyvän saunaoluen täytyy olla vaalea, raikas, kevyt, helposti juotava ja virvoittava. Parhaita saunaoluita ovat tällä hetkellä Pajari Pils ja Kukko Vahva Pils. Näistäkin varmasti arviot kun seuraavan kerran satun ostamaan.
Pajari Pilsiähän ei enää saa, koska Kiteen Panimo lopetti toimintansa vuonna 2015. Myöskään saunaolutosastossa ei ole täällä Huurteisen puolella tapahtunut pitkään aikaan mitään. Päätin korjata tilanteen.
Olvi lähetti tuossa joku tovi sitten uutuusoluitaan. 2,5 prosenttinen Hip-Hop Mild IPA oli kelpo, mutta siitä en lähtenyt arviota kirjoittamaan (lue sen sijaan Olutkellarin arvio oluesta). Pastaruoan kanssa oikein mainio, köykäinen yksittäisannos. Sen sijaan Sandels Pils odotti sopivaa saunahetkeä. Vertailuja on aina hauska tehdä, joten tässäpä siis!
Olvi Sandels Pils, 4,8 % pilsner
Sandelsin nelonen on saavuttanut tietynlaisen pienen piirin kulttimaineen Ravintola Sohwissa, jossa olen ollut kanta-asiakkaana jo pidempään. Sitä tulee kavereiden kanssa yleensä nautittua tiskin päädyssä afteworkeilla, joskus vähän pidempäänkin. Siksi Sandelsin ”uudet” versiot tuntuvat jotenkin kummallisilta, eikä niitä viitsi nauttia kuin kuriositeettina. Toisaalta Sandelsin Vahva 7,5 % on ehkä paras maistamistani ”viinalagereista”, joka on paljon sanottu se. Yhtään noin vahvaa lageria en ole pystynyt kakomatta juomaan loppuun asti. Tuplapukista jäi ainakin traumat jo kouluaikoina, jolloin en paremmista oluista tiennyt mitään.
Mutta koska kyseessä on pilsneri, ajattelin oluen sopivan mainiosti saunaan. Oli siis löylyjen jos toistenkin aika. Olut on ensialkuun kuin hieman täyteläisempi versio normisantusta. Pilsner-nimitystä käytetään monesti myös ”virheellisesti” lagereista, mutta varsinaisen pilssin tunnistaa voimakkaammasta humaloinnista, eli vahvemmasta humalan mausta. Mutta yleensä pilsner on sitä keskieurooppalaista kukkaisen katkeroista Saaz-humalaa.
Sandelsin Pilsistä tulee mieleen jossain määrin normaali ”santtu”, mutta humala tuntuu voimakkaammalta, mutta lähinnä pistävän jälkipiikin kautta. Erot osaa kuitenkin poimia tavalliseen Sandels lageriin verrattuna. Katkerohumalointia tässä on huomattavasti enemmän, EBU-asteikolla 40 verran (normisantussa 15) ja se kyllä maistuu. Kukkaisen ruohoinen ja suhteellisen raikas, humaloitu olut. Pilsnerille tyypillistä ”voin” makua en tästä poiminut ja pehmeys jäi jotenkin kauaksi, enemmänkin kitkerän pistävä kokemus loppua kohden. Maku ei niinsanotusti avautunut tarpeeksi, ainakaan saunassa. Ehkä sitä on liian tottunut siihen legendaariseen santtu neloseen, jota on juonut kymmenen vuotta, saunassakin lähes vakiovarusteena Kukko Pilsin lisäksi. Sitä ehkä tämän tilalla saunassa jatkossakin.
Iso-Kallan Panimo Mökkiolut, 4,7 % lager (amber)
Pienestä lähikaupasta tarttui kerran mukaan olut, jolla oli leppoisa nimi ja etiketti. Sen kummempia ajattelematta otin tämän saunaan, suoraan pullosta, nimittäin etiketissä lukee ”vaalea lager”. Sen sijaan monessa paikkaa olut on merkitty amberiksi, eli jenkkityyppiseksi yleensä punertavaksi olueksi. Amber on yleensä pintahiivaolut (ale), mutta tämä on lager, eli pohjahiivaolut. Jännä mix. Tiedä sitten mitä on oikeasti, koska en kaatanut lasiin enkä nähnyt väriä.
Olut maistuu ensialkuun yllättävän täyteläiseltä, miellyttävän pihkaiselta, maltaiselta, lähes vaniljaiselta. Todella erinomainen, miellyttävä maku, joka sopii täydellisesti saunaan. Raikkaita kesän makuja, mutta myös loistavasti runkoa tukemassa kokonaisuutta. Tästä minä pidän, erityisesti saunassa. Aion ostaa jatkossakin, tällä hetkellä saunaoluista toimivimmasta päästä.
Lopputulos
Tässä oli kaksi suhteellisen erilaista olutta vertailussa ja kilpailu oli epäreilu, sillä toinen on ”hienompi” pienpanimotuote ja toinen vanhasta ideasta jalostettu pilsner. Molempien olisi pitänyt pilsner, jotta kisassa olisi ollut molemmilla paremmat lähtökohdat. Koska vastakkain nämä spontaanisti kuitenkin asetin, on sanottava voittaja. Tällä kertaa Iso-Kallan Mökkiolut vie potin yhdellä lisäpisteellä, eli 4/5, Olvin Sandels Pils hyvänä kakkosena, 3/5. Kiitos Olville jälleen näytteestä!